No nyt se on luotu, minun ikioma blogi. Joskushan minulla tämmöinen olikin, mutta se sitten oli kadonnut taivaantuuliin kun hetken oli käyttämättä. En vielä tiedä mitä kaikkea hajatelmaa tämä tuleekaan sisältämään, mutta mitä luultavammin sitä kaikkea mitä elämässä on pinnalla kulloinkin. Sisältövaroituksena että tämänhetken hajatelmat varmasti koskettavat taatusti yleensä joko koiria, tai kadonneen vyötärön metsästystä, tai talonlaajennusta ;)

Aloitetaan vaikka siitä vyötärön metsästämisestä. Lukuisien aina loppuviimein pisteeseen A (tai A+) palanneiden dieettien ja kunnonkohotusyritysten jälkeen päätin lopettaa selittämiset itselleni, ja varasin personal trainerin sitä varten että voin selittää kerrankin jollekin toiselle. Reilu viikko sitten aloitimme yhteistyön kehonkoostumusmittauksen sekä kunto- ja lihaskuntotestin muodossa. Tulokset olivat aika säälittäviä, mutta toisaalta saivat aikaan sen viimeisen sysäyksen että nyt jos koskaan Kirsti! Painoindeksi 30,7, kunto huono. PT:n kanssa käydyn keskustelun jälkeen päätin aloittaa paitsi Cambridge-kuurin opetellakseni ihan uuden tavan syödä, niin myös kunto-ohjelman kropan muokkaamiseksi. Cambridge etenee vaiheittain, aloitin kahden viikon paastolla jossa ravinto koostuu yksin ja ainoastaan Cambridge pirtelöistä ja keitoista (ja vedestä). Tähän sitten vaiheittain tullaan lisäämään oikeaa ruokaa kunnes "pussikeitot" voi viskata mäkeen.

Tätä kirjoittaessa on nyt menossa 10. päivä, eli ihan pian pääsen siirtymään seuraavalle tasolle. Ihan helppoa ei ole ollut, mutta itsekuria olen sen verran itsestäni löytänyt, että pahoja lipsumisia ei ole tullut. Pari-kolme ensimmäistä päivää meni ihmeen hyvin, sen jälkeen iski se odotettavissa ollut päänsärky. Siitä toivuttuani tempaisin kuntoiluohjelmaani kuuluvan uintitreenin hieman liian kovaa, joka kostautui seuraavana aamuna pahana olona ja huimauksena. Siitä tuli ensimmäinen lipeäminen, hoidin oloa yhdellä paahtoleivällä, parilla juustosiivulla, ja kananmunalla. Ja tulin varmaankin siinä sivussa tappaneeksi hyvässä vauhdissa olleen ketoosin. Sitä seuraavana päivänä puolestaan oli lasten karkkipäivä, ja ihan yllättäen ja pyytämättä minunkin suuhuni eksyi puolenkymmentä karkkia. Kalorimääräisesti tuo ei toki tee projektille juuta eikä jaata, mutta ne periaatteet. Ja se ketoosi, siirtyy ja siirtyy... Kaupan päälle tempaisin vielä sitä seuraavana päivänä muutaman lusikallisen tekemääni lohisoppaa. Kaikesta tästä huolimatta paino oli ensimmäisessä PT:n tsekkauksessa 9. päivän kohdalla tippunut -5,5 kg! Huisia! Tässä vaiheessa annoin anteeksi itselleni nuo pienet lipsumiset, ja päätin orjallisesti noudattaa paastoa pussikeitoin vielä loput 4 päivää ennen siirtymistä toiselle tasolle.

Ajoittaista nälkää ja mielitekoja, etenkin iltaisin, lukuunottamatta olo on ollu mitä mainioin. Virtaa on paljon enemmän kuin mihin olen tottunut, olen jopa jaksanut paastosta huolimatta liikkua ohjelman mukaisesti, ja siihen päälle hoidella kotihommia, jopa ikkunat on tullut miltei kaikki pestyä :)

Matkaa on kuitenkin vielä ihannepainoon, pitkät 16,4 kg. Tai enhän minä ylipainoinen ole, pituutta vain on suhteessa vähän liian vähän :) Mutta tällä mennään. Personal trainerin kanssa on solmittu puolen vuoden sopimus, joten josko siinä ajassa saisi itselleen uuden tavan syödä ja kuntoilla niin että ihannepaino saavutetaan ja siinä pysytään.